Hääpuku roikkuu ikkunassa sisätilassa, näkyy verhoja ja valoa ulkoa.

Hääpäivän aikataulu ja suunnittelu kuvausten näkökulmasta

Hääpäivä menee ohi ihan sairaan nopeasti. Sen huomaa yleensä vasta jälkikäteen.

Siksi yksi tärkeimmistä tavoitteistani ei ole vain ottaa hienoja kuvia, vaan pyrin auttamaan teitä rakentamaan päivästä sellainen kokonaisuus, jossa teillä on aidosti aikaa välillä hengähtää, olla läsnä ja nauttia ihmisistä ympärillänne.

Olen kuvannut vuosien aikana aika monenlaisia häitä ja  jos yhden asian olen oppinut niin se on tämä. Hyvin suunniteltu aikataulu tekee hääpäivästä huomattavasti rennomman tuntuisen.

Tässä muutamia asioita joita suosittelen lähes kaikille pareille kuvausten näkökulmasta ottamaan huomioon. Ja olkaa huoleti, käydään näitä samoja asioita vielä läpi tarkemmin sitten hääpalaverissa!

Muista lukea myös FAQ -osio, lisäksi kannattaa katsoa tarinat-osio ja portfolio

Hääpari seisoo seinän edessä, nainen pitelee kättään miehensä käsivarressa, ja he katselevat kameraan.

Aikataulun rakentaminen

Hyvä hääpäivän aikataulu ei ole vain lista kellonaikoja. Se on suunnitelma siitä, miten ihmiset liikkuvat, missä kohtaa päivä saa hengittää ja milloin tärkeät hetket tapahtuvat ilman kiireen tuntua.

Usein hääpäivän aikataulu näyttää paperilla toimivalta, mutta käytännössä ongelmat syntyvät siirtymistä. Kaksi ihmistä siirtyy nopeasti. Kuusikymmentä ihmistä ei.

Vieraat hakevat takkeja, käyvät vessassa, jäävät halaamaan serkkuja, etsivät laukkujaan, kysyvät minne mennään, ottavat juotavaa ja juttelevat juuri silloin, kun ohjelman pitäisi jatkua. Tämä ei ole ongelma, vaan normaalia hääpäivää. Siksi hyvä aikataulu rakennetaan niin, että ihmiset saavat olla hitaita ilman, että koko päivä alkaa kaatua.

Kuvausten kannalta hyvä aikataulu tekee kolme asiaa:

  1. Se vähentää turhia joukkosiirtymisiä.

  2. Se hyödyntää jokaisen siirtymän tehokkaasti.

  3. Se jättää päivän alkuun enemmän väljyyttä kuin loppuun.

Jos päivän alkupää venyy, se kertautuu helposti kaikkeen myöhempään. Siksi vihkimisen, maljojen, ryhmäkuvien ja ruokailun välinen osuus kannattaa suunnitella erityisen huolellisesti.

Tärkein periaate: älkää siirtäkö ihmisiä turhaan

Häissä kannattaa välttää tilannetta, jossa vieraat siirtyvät ensin yhteen paikkaan, sitten toiseen, sitten takaisin sisälle ja hetken päästä taas ulos.

Jokainen joukkosiirtymä maksaa aikaa.

Jos vieraat siirretään ulos, kannattaa samalla tehdä kaikki ulkona järkevästi hoidettavat asiat:

  • maljannosto

  • koko porukan ryhmäkuva

  • perhekuvat

  • kimpunheitto

  • mahdolliset ystäväporukkakuvat

Tämä tekee päivästä huomattavasti jouhevamman. Sen sijaan, että ihmisiä haetaan pitkin iltaa “vielä yhteen kuvaan”, kuvat hoidetaan yhtenä selkeänä hetkenä.

Hyvä perusajatus on:

Kun ihmiset on kerran saatu johonkin paikkaan, käytetään se hetki kunnolla.

Vihkimisestä ruokailuun: päivän kriittisin kohta

Monessa aikataulussa tiukin kohta on vihkimisen ja ruokailun alun välissä. Paperilla voi näyttää helpolta, että vihkiminen juhlapaikalla päättyy esim klo 15.20 ja ruokailu alkaa klo 15.30. Käytännössä tämä on usein liian tiukka.

Vihkimisen jälkeen tapahtuu yleensä monta asiaa yhtä aikaa:

  • ihmiset nousevat paikoiltaan

  • joku haluaa halata hääparia

  • joku etsii laukkuaan

  • vanhemmat liikuttuvat

  • vieraat kysyvät minne mennään

  • henkilökunta tai seremoniamestari yrittää ohjata porukkaa

  • alkumaljoja jaetaan

  • kuvaaja yrittää dokumentoida hetken

  • joku jää seisomaan oviaukkoon

Tämä kaikki on täysin normaalia. Mutta jos tähän on varattu vain 10 minuuttia, aikataulu alkaa venyä heti.

Toimivampi ratkaisu on rakentaa vihkimisen jälkeinen osuus yhtenä selkeänä virtana.

Esimerkiksi:

→ vihkiminen
→ maljat käteen
→ maljapuhe/kohotus
→ koko porukan ryhmäkuva

→ lasien kerääminen pois
→ sisään ja samalla parin tervehtiminen
→ seremoniamestarin käytännön ohjeet
→ ruokailu

Tällöin vieraita ei tarvitse siirtää moneen kertaan, eikä päivä pysähdy epämääräiseen odotteluun.

60 hengen häissä realistinen aika vihkimisen päättymisestä ruokailun alkuun on yleensä noin 30 minuuttia, jos kaikki on hyvin organisoitu.

Alkupäähän väljyyttä, loppupäivään napakkuutta

Hääpäivän aikataulussa kannattaa ajatella vähän vastoin intuitiota: päivän alkupuolelle kannattaa jättää enemmän väljyyttä kuin loppuun.

Syy on yksinkertainen.

Jos aamun valmistautuminen, vihkiminen, onnittelut tai ruokailun alku venyvät, kaikki myöhemmät ohjelmanumerot siirtyvät. Jos aikataulu on jo valmiiksi täynnä, loppupäivästä tulee helposti kiireinen.

Sen sijaan iltaa voi usein rytmittää napakammin. Kun vieraat ovat jo juhlatilassa, syöneet ja asettuneet paikalleen, ohjelmaa on helpompi ohjata.

Hyviä puskuripaikkoja ovat erityisesti:

  • potretit

  • vihkimisen ja ruokailun väli

  • ruokailun kokonaiskesto

  • kahvien ja bändin aloituksen väli

  • iltakuvien lyhyt mutta tarkoituksella varattu hetki

Ruokailu toimii hyvänä aikataulupuskurina

Ruokailuun kannattaa 60 hengen häissä varata yleensä noin 1,5 tuntia. Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi syödä puolitoista tuntia putkeen.

Hyvin rakennettuna ruokailu sisältää myös pienen aikataulupuskurin.

Esimerkiksi:
15.30 Ruokailu alkaa
16.15 Ensimmäinen puhe
16.20 Mahdollinen santsikierros
16.30 Pieni minglailu- ja vessatauko
17.00 Lisää puheita / ohjelmaa
17.30 Kakkukahvit

Tässä mallissa ruokailu ei ole vain ruokailu, vaan päivän rytmittäjä. Jos vihkimisen jälkeinen osuus venyy 15–20 minuuttia, ruokailun sisällä oleva väljyys voi vielä pelastaa loppupäivän aikataulun.

Puheita kannattaa usein sijoittaa ruokailun loppupuolelle, esimerkiksi noin tunti ruokailun alusta. Silloin ihmiset ovat vielä paikoillaan, mutta suurin osa on ehtinyt syödä. Tämä on parempi kuin se, että vieraat ehtivät hajota ympäri juhlapaikkaa ja heidät pitää kerätä uudestaan kasaan.

Perhekuvat kannattaa tehdä yhtenä selkeänä hetkenä

Perhekuvat ja tärkeät yhteiskuvat kannattaa suunnitella etukäteen ja ottaa yhtenä napakkana sessiona. Tämä on paljon parempi kuin se, että pitkin iltaa tulee yksittäisiä kysymyksiä: “voitaisiinko ottaa vielä yksi yhteiskuva ulkona?”

Yksittäiset kuvapyynnöt kuulostavat pieniltä, mutta niihin menee helposti valtavasti aikaa. Ensin etsitään pari, sitten toinen kuvassa oleva henkilö, sitten joku käy hakemassa mummon, sitten joku puuttuu, sitten valitaan paikka, sitten otetaan kuva. Yksi “nopea kuva” voi viedä viisi minuuttia. Kymmenen tällaista on jo melkein tunti.

Siksi parempi tapa on tehdä selkeä hetki, jossa kaikki tarvittavat ihmiset ovat lähellä ja kuvat käydään läpi listan mukaan.

Hyvä hetki perhekuville voi olla esimerkiksi kakkukahvien jälkeen ennen bändin aloitusta.

Tässä on monta etua.

Vieraat ovat jo syöneet ja juoneet kahvit. Kaikki ovat edelleen paikalla. Bändi ei ole vielä aloittanut. Ulkona voidaan ottaa samalla perhekuvat, mahdollinen kimpunheitto ja muut tärkeät kuvat. Kun tämä on tehty, ilta saa siirtyä rauhassa juhlimiseen.

Tehkää perhekuvalista etukäteen

Perhekuviin kannattaa tehdä lista valmiiksi. Listan ei tarvitse olla monimutkainen, mutta sen pitää olla selkeä.

Esimerkiksi:

  • hääpari + molempien vanhemmat

  • hääpari + morsiamen vanhemmat

  • hääpari + sulhasen vanhemmat

  • hääpari + sisarukset

  • hääpari + isovanhemmat

  • hääpari + kaasot ja bestmanit

  • hääpari + polttariporukat

Lisäksi kannattaa nimetä yksi henkilö, joka tuntee ihmiset ja auttaa kutsumaan seuraavan ryhmän paikalle. Kuvaaja ei välttämättä tiedä kuka on kummitäti, kuka on veli ja kuka on puolison sisko. Avustaja nopeuttaa tilannetta valtavasti.

Hyvin valmisteltuna perhekuvat voidaan saada hoidettua noin 15–20 minuutissa.

Ilman listaa samaan voi mennä helposti 45 minuuttia.

Vieraille kannattaa kertoa, milloin yhteiskuvat otetaan

Jos haluatte välttää illan mittaan tulevat satunnaiset kuvapyynnöt, vieraille kannattaa viestiä selkeästi, että yhteiskuville on oma hetkensä.

Sen voi sanoa esimerkiksi seremoniamestari:

“Hetken päästä otetaan ulkona perhe- ja yhteiskuvia hääparin kanssa. Jos haluatte kuvan hääparin kanssa, pysykää tässä lähettyvillä, niin otetaan kuvat kerralla.”

Tämä kuulostaa pieneltä asialta, mutta säästää paljon aikaa ja pitää päivän rytmin parempana.

Iltakuvat kannattaa pitää lyhyinä

Iltakuville kannattaa varata pieni hetki, mutta siitä ei tarvitse tehdä pitkää kuvaussessiota.. Usein jo ihan 10 minuuttia riittää.

Paras hetki on yleensä illalla, kun valo pehmenee. Kesähäissä Helsingissä tämä voi olla esimerkiksi noin klo 20.30–21.00 välillä, riippuen vuodenajasta, säästä ja juhlapaikan ympäristöstä. Tarkastan aina teidän häidenne osalta tarkan kellonajan parhaalle iltavalolle.

Tärkeintä on, että hetki on merkitty aikatauluun. Jos iltakuvat jätetään “otetaan jos ehditään” -tasolle, ne jäävät helposti ottamatta.

Hyvä muotoilu aikatauluun voisi olla:

20.30 Lyhyt iltakuvaus hääparin kanssa, noin 10 min

Tämä ei keskeytä juhlaa pitkäksi aikaa, mutta antaa mahdollisuuden saada päivän rauhallisimmat ja usein kauneimmat kuvat.

Kuvaajan kannalta paras aikataulu on jouheva, ei täydellinen

Hääpäivänä ei tarvitse tavoitella minuutintarkkaa täydellisyyttä. Tärkeämpää on, että päivä etenee jouhevasti.

Hyvä aikataulu ei tunnu vieraille siltä, että heitä komennetaan koko ajan paikasta toiseen. Se tuntuu siltä, että kaikki tapahtuu luonnollisesti oikeassa järjestyksessä.

Kuvausten kannalta erityisen tärkeitä ovat nämä asiat:

  • ihmiset eivät siirry turhaan edestakaisin

  • jokainen ulos siirtyminen hyödynnetään kunnolla

  • perhekuvat otetaan yhtenä selkeänä hetkenä

  • ruokailuun jätetään hieman joustoa

  • puheet sijoitetaan niin, että vieraat ovat valmiiksi paikallaan

  • iltakuville varataan lyhyt mutta selkeä aika

  • hääpari ei joudu toimimaan päivän projektipäällikkönä

Paras aikataulu antaa päivälle rungon, mutta ei tee siitä suorittamista.

Kun aikataulu on suunniteltu hyvin, hääpari saa olla läsnä, vieraat tietävät mitä tapahtuu ja kuvaaja pystyy tallentamaan päivän ilman, että kuvaaminen alkaa tuntua päivän hidasteelta.